Nyt uuden vuoden alussa on hyvä hetki miettiä sitä, mitä kohti haluaa olla menossa. Kun ympärillä olosuhteet tai asiat muuttuvat, on myös helpompi tehdä muitakin muutoksia, uudistua. Pohdin tätä vähän sekä yritysten ja organisaatioiden että meidän ihmisten yksilöllisestä näkökulmasta.

Yritysten ja organisaatioiden on reagoitava ympäristön muutoksiinkin uudistumalla

Yritys tai organisaatio, joka ei kehity ja uudistu jämähtää paikoilleen. Kun muut yritykset ympärillä kehittyvät ja uudistuvat, tämä jämähtäminen johtaa kilpailukyvyn heikkenemiseen. Sekä yksilön että yhteisön tärkeä voimavara on kehittyminen. Uudistuva ja kehittyvä organisaatio oppii koko ajan tekemisestään ja toimii tilanteen vaatiessa tehokkaasti ja nopeasti. Niin myös yksilö.

Johtaminen on avainasemassa kun puhutaan innovatiivisesta ja uudistuvasta organisaatiosta. Kehittäminen vaatii oppimista, ja oppiminen taas innostusta, uteliaisuutta ja motivaatiota. Kukaan ei muutu hetkessä. Mikäli johtaja haluaa muuttaa henkilöstön tapaa toimia tai käyttäytymistä, vaatii tämä aikaa. Viikko tai kaksi on lyhyt aika muutokselle. Johto myös rakentaa polun kohti uudistusta. He voivat joko motivoida henkilöstön kehittymään ja uudistumaan tai jämähtää paikalleen.

Esimerkiksi korona aiheutti koko maailmassa kriisin, joka vaatii yhä selviytymiskykyä sekä yksilöiltä että organisaatioilta. Uudistumalla ja kehittymällä voidaan selviytyä paremmin tilanteesta. Tästä ovat hyvinä esimerkkeinä yritykset, jotka muuttivat koronan pahimmassa vaiheessa esimerkiksi kaikki tuotantolinjansa valmistamaan käsidesiä. Sitä on tarvittu ja kulutettu eikä sen kulutukselle näy vieläkään loppua. Eli nämä yritykset reagoivat ja uudistuivat todella nopeasti ja tehokkaasti tekemään sitä mitä tarvitaan.

Toisaalta organisaatiomuutos on kuluttavaa työntekijöille ja esimerkiksi työnohjausta tilataan usein juuri muutosjohtamisen avuksi, vaikka parhaimmillaan työnohjaus on säännöllistä ja tukee myös jatkuvissa muutoksissa ja kehittymisessä.

Uskoa tulevaisuuteen on oltava

Kasvua ei ole, jos ei ole uskoa tulevaisuuteen. On uskaltauduttava investoimaan ja uudistuttava. On kehityttävä. Yksilö joutuu myös miettimään omaa kehitystään. Moni työntekijä on joutunut esimerkiksi vaihtamaan toiselle alalle pandemian tuomien vaikutusten johdosta. On ollut pakko tehdä ratkaisuja. Toisaalta ulkoisten olosuhteiden paine voi joskus johtaa myös siihen, että lopulta tekee vielä merkityksellisempää työtä ja ottaa potentiaalinsa laajemmin käyttöön.

Progressiivinen ote ja ajattelu vahvistavat sekä tukevat kasvua niin yksilöllä kuin yrityksellä. Progressiivisuus tarkoittaa etenemistä, esteistä huolimatta, eli siihen liittyy myös resilienssin ajatus. Voimme olla kuten puut, kun tulee myrskyjä tai muutoksia, voimme taipua muutosten tuulissa, mutta emme katkea, seisomme omalla paikallamme vuodenajasta toiseen, kasvaen, leväten, uusia lehtiä luoden.

Uudistusta ei tee organisaatio vaan organisaation ihmiset uudistavat. Organisaation ihmisillä on halua, kykyä ja innostusta uudistua ja sitä kautta uudistaa organisaatiota.

Mieti sinäkin kuinka haluat yksilönä uudistua. Jos taas vedät omaa yritystäsi, mieti kuinka yrityksesi voi kehittyä ja uudistua. Ja tehdä sitä kautta myös parempaa tulosta.

Uudistutaan ja kehitytään joka päivä! Puhjetaan kukkaan!

Kehittymistä ei kuitenkaan kannata ajatella niin, että tulisi joskus valmiiksi ja vai suorittaa. Tai uudistua uudistumisen vuoksi. Ja välillä pitää olla vaan ja levätä (kuten kukat kukkimisen välissä).

Kun ajatellaan uudistumista ja kehittymistä mielestäni Carl Gustav Jungin ”individuaation” käsite on tässä hyvä apuväline, varsinkin henkilökohtaista kehittymistä ajatellen, mutta miksei organisaationkin?

Individuaation tiellä olemme kaikki

”Individuaatiossa” on kysymys Jungin käsitteellistämästä laajemmasta asiasta kuin suora suomennos ”yksilöityminen” antaa ymmärtää. Individuaation tiellä pyritään kohti ”itseä”. Itse on tässä yhteydessä arkkityyppinen täyden potentiaalin ja persoonallisuuden kokonaisuuden ilmentymä tai kuva. Se on psyykeä yhdistävä periaate. Itse on tarve sovittaa vastakohtien jännite.

Jungin teoriassa arkkityyppi on ihmismielen peritty taipumus ja muodostaa mytologisten aiheiden pohjalta representaatioita. Arkkityypit eivät ole ideoita tai kuvia itsessään, silloin ne olisivat tietoisuuden tuotetta. Kollektiivinen tiedostamaton arkkityyppeineen peritään aivojen anatomian mukana. Jungilaisessa teoriassa arkkityyppejä ajatellaan voivan olla rajattomasti.

Arkkityypit tulevat esille esimerkiksi ”animan”, ”animuksen” tai ”varjon” kautta. Anima on feminiinisyys, ja animus maskuliininen puoli. Kyse on sukupuolettomista energioista, joista kumpikaan ei ole parempi kuin toinen, mutta niiden epätasapaino on ongelmallista.

Huolimatta manifestaatioidensa erilaisuudesta ja vastakohtaisuudestaan niissä on paljon samaa, molemmat anima ja animus ovat arkkityyppisiä mielikuvia. Animuksesta löytyy jungilaisten mukaan merkitys, kun taas anima on elämän itsensä arkkityyppi, joka liittyy läheisesti ”varjon” tietoiseksi tekemiseen.

Jungilaisuudessa varjo tarkoittaa sitä, mitä emme haluaisi olla, mutta kuitenkin olemme. Se on määritelty monin tavoin. Varjo on usein pimeä, persoonallisuuden negatiivinen puoli (mutta se voi olla myös positiivinen jos negatiivinen on tukahdutettu). Arkkityyppinä myös varjon kriteerit varioivat kulttuurisidonnaisesti.

Jungilaisen Ingela Romaren mukaan jungilaisen individuaatio-prosessin kolme askelta ovat (vaikka prosessin jatkumoa ei voi redusoida askeliin, eivätkä ne erotu selkeästi): Ensimmäiseksi tullaan yhteyteen varjon kanssa, joka on tiedostamattoman ensimmäinen puoli, sitten ”animus-anima” -aspektin kanssa ja kolmanneksi tullaan kontaktiin ”itsen” kanssa.

Eheytymisen kokemus kuuluu jungilaisittain individuaatioon, henkilön tulemiseen kokonaisemmaksi itsessään. Hän tulee tietoiseksi siitä, missä mielessä hän on sekä ainutlaatuinen että tavallinen ihminen.

Kun puhutaan individuaatiosta, kyseessä ei ole egokeskeinen integraatio tai individualismi vaan kollektiivisten ominaisuuksien täydempi toteuttaminen. Individuaatio on elämänkestävä ”potentiaalinen päämäärä”. Kukaan ei ole jungilaisittain siis täysin ”eheä” vaan jatkuvasti eheydytään, se on elämän kestävä prosessi. Kuten sanotaan: täydellisyyteen voi vain pyrkiä, mutta sitä ei voi saavuttaa. Tärkeintä on matka, ei päämäärä.

Ollaan jatkuvassa liikkeessä, eletään. Jungilainen individuaatio on enemmän suuntautumista kuin perille pääsyä.

On kuitenkin olennaista individuaation kautta eriytyä kollektiivisesta, esimerkiksi normeista ja standardeista. Identifikaatio kollektiivisen kanssa voi johtaa esimerkiksi massapsykoosiin tai suuruudenhulluuteen. Muutokset lähtevät organisaatioissakin aina yksilöistä, koska kollektiivilla ei ole tietoisuutta. Organisaatiotasollakin voi miettiä esimerkiksi varjopuolien tiedostamista ja sekä feminiinisen että maskuliisen energian monipuolista virtaamista.

Pinkkejä vinkkikysymyksiä uuden vuoden uudistuksiin:

Miten sinä voisit päästä lähemmäs itseäsi tänä vuonna?

Mikä kuva tai symboli voisi kuvata tätä, muistuttaa tavoitteestasi?

P.S. Jos haluat lukea lisää ajatuksiani jungilaisesta teoriasta, ks. esim. graduni klikkaamalla tästä. Työskentelyssäni on mukana jungilaista teoriaa sekä työnohjaajana, kuvataideterapeuttina että kouluttajana, klikkaa tästä lukemaan lisää.

---

Lue lisää kirjoituksiani (viimeisimmästä vanhimpaan):

Tunteet ovat aina mukana työpaikalla ja muutoksessa

Hybridityö vai perinteinen lähityöskentely?

Millaisia keinoja käytät palautumiseen – Pinkkejä vinkkejä

Viisi vinkkiä työyhteisön motivaation edistämiseen ja etäjohtamiseen

Työmotivaatio ja työstä innostuminen lähtee merkityksellisyydestä – Pinkkejä vinkkejä

Apua lomamoodiin siirtymiseen nopeasti, minuuteissa!

Miten jokainen voi onnellistua kuvien avulla

Työpaja kansainvälisessä konferenssissa – pinkkejä vinkkejä

Blogiteksti siitä kun ei ehdi kirjoittaa – yrittäjän arkea ja pinkkejä vinkkejä priorisointiin

Taidettaako? – Pinkkejä vinkkejä taidetarpeisiin

Taidettako? Taideyrittäjän kokemuksia huonosta taiteesta, vai oliko se sittenkään huonoa? – pinkkejä vinkkejä

Ulkoistaako? Yrittäjän arkea – pinkkejä vinkkejä resurssienhallintaan

Naurua on toivottu lisää, eli tässä pinkkejä vinkkejä ja videoita naurulla, olkaa hyvät!

Vieraskynäni Kuvan avulla irti stressistä -pinkkejä vinkkejä

Yrittäjän tasapainoilua palautumisen ja aikataulujen kanssa – pinkkejä vinkkejä

Yrittäjän arkea hinnoittelun ihmeellisessä maailmassa – pinkkejä vinkkejä

Yrittäjän arkea mainonnan maailmassa – pinkkejä vinkkejä

Epäonnistumisista (yrittäjän) arjessa – pinkkejä vinkkejä sitkeyteen

Joku Johanna Wahlbeck törmäsi omaan henkilöbrändiinsä valmistellessaan tekstiä henkilöbrändäyksestä – Pinkkejä vinkkejä, niin, henkilöbrändäykseen

Yrittäjän arkea merkitsevien sattumien keskellä – pinkkejä vinkkejä tässä hetkessä elämiseen

Yrittäjän urapolku – pinkkejä vinkkejä uran valintaan

Yrittäjän arkea koulutusten markkinoinnin maailmassa – pinkkejä vinkkejä

Yrittäjän arkea, tai vuoristorataa, pinkkejä vinkkejä palautumiseen

Yrittäjän arkea Venetsian biennaalissa – pinkkejä vinkkejä unelmien toteuttamiseen

Yrittäjän arkea demojen maailmassa – pinkkejä vinkkejä ilmaisiin maistiaisiin

Yrittäjän arkea nettisivusto-uudistuksen parissa – pinkkejä vinkkejä

Yrittäjän arkea – erikoistumisesta ja lomailemisesta – pinkkejä vinkkejä

Yrittäjän arkea videoinnin maailmassa – pinkkejä vinkkejä

Yrittäjän arkea huolitoimistossa – pinkkejä vinkkejä

Yrittäjän arkea markkinoinnin meressä – pinkkejä vinkkejä

Yrittäjän arkea – pinkkejä vinkkejä

Johanna Wahlbeck Oy

Otan mielelläni vastaan kaikenlaista palautetta tästä blogista ja toiminnastani esimerkiksi allaolevan yhteydenottolomakkeen kautta:

Vastaan viesteihin lähtökohtaisesti osoitteesta johanna at oivallamme.fi tai gmailistani.
En koskaan lähetä roskapostia, mutta jopa yksityisiä keskusteluviestejä voi tänä automaattisten roskapostiharavien aikana mennä roskapostilaatikkoon.
Jollet saa viestejäni ja haluat niitä vastaanottaa, tarkistathan roskapostilaatikon ja merkitset tarvittaessa sähköpostiosoitteeni luotettavaksi lähettäjäksi.

Tietosuojaselosteeni voit lukea klikkaamalla tästä.