Yritin kiireessä miettiä, että mistä ihmeestä bloggaisin tässä kuussa. Haluan pitää lupauksista kiinni ja lupasin viime kuussa, että palaan taas tämän kuun lopussa, mutta en meinaa ehtiä edes miettiä mitä kirjoittaisin kun syyskuusta tuli niin täysi.

Mutta sitten kun mietin etten ehdi keksin, että kirjotanpa siis aikataulujen kanssa pelaamisesta ja palautumisen kanssa tasapainoilusta yrittäjän arjessani.

Osallistun Työterveyslaitoksen yrittäjille suunnattuun Palaudu-tutkimukseen, ja on ehkä kuvaavaa etten ole ehtinyt hirveästi perehtyä asiaan (olen toki vastannut kyselyihin).

Toisaalta kyseisen tutkimuksen kysymykset ovat usein hyvin kaukana arjestani, kuten myös muiden vastaavien.

Tarkoitan sellaisia kysymyksiä kuin: ”Kuinka monta tuntia työskentelet keskimäärin viikossa?”. Yritän laittaa siihen arviota, liukumaa, mutta tietokone vastaa, ettei voi vastata kuin yhdellä numerolla. Mutta eihän minulla ole mitään kiinteätä viikkotyöaikaa!

Enkä henkilökohtaisesti näe syytä myöskään seurata työaikaani orjallisesti, siitä tulisi lisää aikaavievää hommaa. Ja miksi tekisin sen? Tietenkin lasken tarvittaessa tuntimäärän jollekin projektille, mutta yleensä hommat ovat sellaisia, että lopputulos merkitsee eikä tuntimäärä.

Ja miten laskisin työajan kun suuri osa työstä on ajatustyötä? Kun päädyn sattumalta ideoimaan keskellä yötä onko sekin työaikaa?

Asiakastapaamiset ovat tietenkin selkeää työaikaa, mutta niihinkin liittyy muita tunteja kuin varsinaiset kasvokkain tapahtuvat. Valmistelu, mielessä pitäminen, muistiinpanot, laskutus, sopimusasiat, tapaamisjärjestelyt… joihin kaikkiin menee vaihteleva määrä aikaa.

Miten sitten palaudun? Miten huomaan jos teen liikaa töitä? Olotilasta. Pidän huolta, että lepään joka päivä ja varaan kalenteriin myös tyhjää yllättäville asioille ja ideoinnille ja levolle. Ja buukkaan vapaa-ajan menoja sen verran, etten sulkeudu yrittäjyyteeni.

Mutta syyskuu on yllättänyt kyllä vähän. Olen joutunut vähentämään ystävien tapaamista olemattomiin ja lepoakin. Ja kalenterin tyhjiä täyttämään tukkoon. Ja kuljettamaan ärsyttävää to-do-listaa koko ajan eteenpäin, sikäli kun mukana on jotain minkä mitenkäään voi tehdä seuraavana päivänä tai seuraavalla viikolla.

Olen huomannut, että kun olen tarpeeksi kiireinen ja väsynyt huolimattomuuksien määrä lisääntyy ja samalla työmäärä. Ja muisti pätkii. Yhtä äkkiä muistan, että jotain oli jonka unohdin siirtää kalenterissa eteenpäin ja etsin sitä kuumeisesti ja yritän saada selvää koodikielestäni ja käsialastani kalenterissa (rakastan paperikalenteria enkä luovu siitä ikinä).

Havahdun yhtä äkkiä siihen, että Ai niin, en ollut laittanutkaan sitä tapaamista kalenteriin. Tai oho, pitäisi olla kahdessa paikassa samaan aikaan.

Tähän mennessä olen kuitenkin huomannut nämä etukäteen, toivottavasti vastedeskin…

Kesällä järjestin paljon taidematkoja ja kesän lopussa tajusin, että pidin liian vähän lomaa. Oli pitkiä viikonloppuja, juhannus (jolloin olin tietty kipeänä) ja yksi viikko lomalla (jolloin onnistuin jopa olemana katsomatta sähköpostia kuuteen päivään).

Edellisen kerran lomaa oli vähintään viikon verran käytännössä edellisenä kesänä. Jolloin silloinkin jouduin joidenkin viikkojen lomasta katsomaan puolet koko ajan sähköpostia, kun odotin tärkeää vastausta, jonka piti tulla ennen lomaa, muttei tullut.

Siinä samalla kun avaa sähköpostin kaikki muutkin työasiat ja viestit tietenkin tulevat mieleen ja hyppivät kirjaimellisesti silmille.

Vielä pari vuotta sitten, siirryttyäni juuri kokoaikaiseksi yrittäjäksi, ajattelin, että loman pitäminen on sinänsä helppoa, teet vain päätöksen ja pidät sen, laitat sähköpostiin poissaoloilmoitukset ja suot itsellesi tauon.

En kuitenkaan enää voi pysäyttää jatkuvaa tuotekehitysprosessia päästäni. Enkä olla sosiaalisessa mediassa läsnä vain yksityishenkilönä. Ei se välttämättä haittaa, mutta silloin kun tarvitsee kunnon irtioton se vaatii enemmän järjestelyjä.

Ja taukojen paikka pitää asiakkuuksien ja hommien lisääntyessä laittaa kalenteriin etukäteen. Muuten voi epähuomiossa sopia kalenterin tukkoon moneksi viikoksi, viikonloput mukaan lukien, tätäkin kirjoitan lauantaina, vaikka yritän yleensä ottaen viettää viikonloppuja, enkä muuten kirjoita kauhean rennosti, vaan katson kelloa toisella silmällä ja mietin, että vielä vartin voin kirjoittaa ja sitten on pakko mennä 😀

Pakko mennä hommiin? Ei sentään. Pakko vaihtaa vapaalle. Mennä konserttiin, jonne liput on ostettu etukäteen. Ja mennä huomenna Rakkautta ja Anarkiaa -festivaalin elokuviin. Rakastan tuota festivaalia, enkä ole nähnyt yhden ainoata festarielokuvaa tänä vuonna, ja huomenna on viimeinen mahdollisuus siihen!

Elokuussa kun moni sanoi kiireiden lisääntyvän olin aluksi sitä mieltä, että eihän tässä mitään, mutta sitten alkoihin tapahtua, tuntuu että melkein kaikki ”heräsivät”.

Mitä opin tästä syyskuusumasta? Sen lisäksi että katson mitä on sovittu kalenteriin, kannattaa miettiä ja jotenkin pyrkiä merkkaamaan mitä kaikkea muuta valmistelen esimerkiksi sillä viikolla.

Kun tajusin ylibuukanneeni rupesin merkitsemään vapaita kohtia kalenteriin voimavärillä, korostaen niitä, sitten ahdisti vähemmän kun sain vähän ilmaa ja energiaa sitä kautta (käytin keltaista, käytä sinä jotain sinulle sopivaa jos haluat kokeilla).

Ja merkkasin etukäteen jo ensi kesän loman, keväälle pienen loman ja joululoman 😀

Nyt pitäisi vielä (pitäisi on ahdistava sanakin) vastata noin kymmeneen sähköpostiin ja suunnitella sitä-ja-sitä, muokata se ja lähettää tuo ja ai niin, missä ovat postimerkit… ja pitäisi markkinoida koko ajan, olla aktiivinen keskustelija somessa ja ties missä, tehdä lisää videoita… kirjoittaa blogia 😀

Nyt _pitää_ lopettaa siksikin että syötävä on. Senkin unohdan välillä. En siis kokonaan, rakastan ruokaa erityisen paljon, mutta joskus olen niin pääni sisällä flowssa että unohdan sen liian moneksi tunniksi. Tai buukkaan kalenterin niin, että viime hetkessä huomaan ettei olekaan lounasaikaa ja nappaan välipalapatukan mukaan.

Varmasti rutiini auttaisi, mutta sellaista ei ainakaan tämän yrittäjän arjessa oikein ole. Enkä oikeastaan sellaista kaipaakaan. Mutta tietenkin jotenkin on pidettävä huolta syömisestä ja levosta (sekä nukkumisesta että muusta levosta). Ehkä rupean tarvittaessa merkkaamaan ruoankin kalenteriin jollain sopivalla värillä?

Rupesin kuitenkin huomioimaan tätä ostamalla esimerkiksi jääkaappiin kiiretilanteita varten valmiiksi terveellisiä välipaloja. Ja katson että laukussa on aina välipalapatukka. Mieluummin se kuin hedelmä, koska niitä unohtelen laukkuihin ja voitte kuvitella mitä siitä on seurannut… 😀 😀 😀

Yksi monista syistä miksi hyppäsin yrittäjäksi on se, etten oikeastaan pidä rutiineista. Mutta olen viime aikoina huomannut nauttivan esimerkiksi vapaista viikonlopuista enemmän kuin ennen. Silloin on helpompi pitää vapaata kuin viikolla, koska tulee esimerkiksi vähemmän yhteydenottoja ja oletus on (vaikka moni tekee eri syistä töitä viikonloppuisinkin), että ollaan vapaalla.

 

 

 

 

 

 

 

Miten sinä aikataulutat ja palaudut?

Tässä omia vinkkejäni palautumiseen & aikataulujen kanssa pelaamiseen:

• Kuuntele itseäsi enemmän kuin yleisiä ohjenuoria esimerkiksi viikkotyöaikaan
• Jos joskus on kiireempi, seuraako sitä tarpeeksi pitkä vähemmän kiireinen aika, jotta voit palautua?
• Muista, että joutilaisuuskin liittyy parempiin tuloksiin: jos häslää, tulee enemmän virheitä ja jotkut kokonaisuudet vaativat hauduttelua aivojen ajatuspadoissa, ennen kuin toimeen on hyvä tarttua (tämä unohdetaan nykyäänkin liian usein, emme käytä tietoisesti koko aivokapasiteettia ja jos väkisin käytämme, taustaprosessit kärsivät!)
• Varaa ajoissa tarvitsemasi määrä lomaa kalenteriin (yksi kollega jopa liimaa lomaviikon kalenterin sivut yhteen, jotta ei sinne buukkaisi mitään)
• Kokeile – varsinkin kiireisinä aikoina ja silloin kun on tulossa erityisen tärkeä ja työläs deadline – värittää kalenteria sellaisella värillä joka antaa sinulle energiaa tai sellaisella joka rauhoittaa, rajaa vaikka kirjaimellisesti värikynällä vapaa-aika, varsinkin jos tuntuu, että sitä on liian vähän
• Tarvittaessa kalenteroi erikseen sähköpostiaika ja someaika ja poista automaattiset ilmoitukset ja äänet tietokoneelta kun tarvitset keskittymistä
• Älä suorita aikataulujen kanssa taiteilua tai palautumistakaan 🙂
• Pyri tekemään niitä asioita, jotka tuntuvat sinusta hyviltä ja josta kehosikin nauttii tarpeeksi usein
• Ota huomioon yksilölliset tarpeesi, älä vertaa muihin (tässäkään tapauksessa)
• Ohjenuorat ovat toki hyviä, mutta räätälöi palautumisesta ja aikatauluista silti sinunlaisesi, ja jos jokin sopii annettuna, hyvä niin, ei kun toteuttamaan!

Palaan taas kuukauden päästä.

Tarpeeksi tasapainoista syksyn jatkoa toivottaen,

Johanna 🙂

P.S. Symboliset hiekkakuvat on tehty työhuoneeni vakiovarusteisiin kuuluvalla hiekkalaatikolla 🙂 Pidän myös kurssin aiheesta, ks. ja lue lisää jos tämä kiinnostaa

---

Lue lisää kirjoituksiani (viimeisimmästä vanhimpaan):

Yrittäjän arkea hinnoittelun ihmeellisessä maailmassa – pinkkejä vinkkejä

Yrittäjän arkea mainonnan maailmassa – pinkkejä vinkkejä

Epäonnistumisista (yrittäjän) arjessa – pinkkejä vinkkejä sitkeyteen

Joku Johanna Wahlbeck törmäsi omaan henkilöbrändiinsä valmistellessaan tekstiä henkilöbrändäyksestä – Pinkkejä vinkkejä, niin, henkilöbrändäykseen

Yrittäjän arkea merkitsevien sattumien keskellä – pinkkejä vinkkejä tässä hetkessä elämiseen

Yrittäjän urapolku – pinkkejä vinkkejä uran valintaan

Yrittäjän arkea koulutusten markkinoinnin maailmassa – pinkkejä vinkkejä

Yrittäjän arkea, tai vuoristorataa, pinkkejä vinkkejä palautumiseen

Yrittäjän arkea Venetsian biennaalissa – pinkkejä vinkkejä unelmien toteuttamiseen

Yrittäjän arkea demojen maailmassa – pinkkejä vinkkejä ilmaisiin maistiaisiin

Yrittäjän arkea nettisivusto-uudistuksen parissa – pinkkejä vinkkejä

Yrittäjän arkea – erikoistumisesta ja lomailemisesta – pinkkejä vinkkejä

Yrittäjän arkea videoinnin maailmassa – pinkkejä vinkkejä

Yrittäjän arkea huolitoimistossa – pinkkejä vinkkejä

Yrittäjän arkea markkinoinnin meressä – pinkkejä vinkkejä

Yrittäjän arkea – pinkkejä vinkkejä

Johanna Wahlbeck Oy

 

Otan mielelläni vastaan kaikenlaista palautetta tästä blogista ja toiminnastani esimerkiksi yhteydenottolomakkeen kautta: